Vimman viimeinen pentuluokan näyttely Heinolassa. Tuomarina oli Kristiina Niemelä. Vimma oli kunniapalkinnon kera VSP. Arvostelu oli niin mukavaa luettavaa, että kirjoitetaampa se tännekin.

Erittäin lupaava, tasapainoinen. Kaunis pään profiili ja ilme. Leikkaava purenta. Hyvä kaula ja ylälinja. Lupaava rintakehä. Hyvät tasapainoiset kulmaukset. Liikkuu hyvin. Esiintyy ja esitetään hyvin.

Kuvat: Anne Mänttäri

Helteinen Sawo Show! Vimman kanssa pyörähdeltiin pari lenkkiä pentukehässä, tuomarina oli Ekaterina Bauzhes Venäjältä. Mukavasti menikin, Vimmasta tuli Rop-pentu!

Ylivieska KV näyttelyyn lähdimme Vimman ja Napun kanssa. Vimmalla oli alkanut muutamia päiviä aiemmin ensimmäiset juoksut ja pentu oli aika vaisu esiintymään. Vimman sijoitus pentuluokassa oli kolmas. Nappu sitten yllättikin olemalla PN3 sekä Rop-Vet !!!

Erkkarissa pyörähtelin kehässä Jepun ja Vimman kanssa. Vimma oli pikkupentujen neljäs ja sai kunniapalkinnon.

Myös Jeppu (Hilpakan Jepsis) oli pikkupennuissa urosten neljäs.

Luca (Hilpakan Irtiotto) oli urospennuissa 7-9 kk luokassa, ei sijoitusta.

Lili (Hilpakan Jippii) sai todella hyvät arvostelut mutta ei sijoittunut (narttu pennut 5-7 kk). Liliä handlasi Paula, suurkiitos!

Nappu oli veteraaniluokassa, saaden EH:n. Kiitos Sussille handlauksesta.

Päivä oli muutoinkin hauska, kun kaikki kasvattini pääsivät paikalle. Saatiin otettua jopa ryhmäkuva 🙂 Tämä kovin vallaton joukko ei vaan meinannut pysyä millään paikoillaan. Kiitos kaikille kasvatin omistajille kun pääsitte paikalle! Toivottavasti vielä joskus tavataan uudestaankin samalla porukalla.

Huippupäivä Tampereen pentunäyttelyssä! Vimma oli rotunsa paras pentu, tuomarina Satu Stenroos. Eikä se jäänyt vielä siihen, Vimma oli myös Ryp-1 ja näin mentiin sitten ensimmäistä kertaa bis-kehään. Kuumasta päivästä huolimatta Vimma ilmeisesti hurmasi iloisella käytöksellään tuomarit, joten Vimma oli kaikkien rotujen kaunein eli Bis-1 (tuomari Juha Putkonen). Aika saavutus riiviön ekaksi näyttelyksi, ikääkään Vimmalla ei ole vasta kuin viisi ja puoli kuukautta. Kiitoksia mahtaville ihmisille kehälaidalla, kun jaksoitte kannustaa!

Kuulumisten päivittäminen on jäänyt kaiken kiireen keskellä vähänlaiseksi. On ollut ilon ja surun hetkiä, toivottavasti huonot uutiset alkaisivat jo loppua. Vimma kasvaa ja kehittyy, samoin omat kasvatit. Pentuja kun ovat, on ne monenlaisia kolttosia keksineet. Ilo kuulla kasvateista, että omistajat ovat innostuneet pentukursseille niin toko kuin agility puolella. Kaikki alkavatkin olla pentuluokka iässä, ja joihinkin näyttelyihin olemme ilmoittautuneet. Agilitypuolella olen Napun ja Äksyn kanssa käynyt normaaleissa viikkotreeneissä ja ulkopuolisten kouluttajien valmennuksissa. Seurassamme on niitä ollut tosi mukavasti tämän kevään aikana. Ainoastaan juoksut ovat rajoittaneet osallistumista. Viime viikonloppuna olin Äksyn kanssa Janita Leinosen koulutuksessa, joka pisti taasen miettimään omaa liikkumisen tärkeyttä radalla. Ja pitäisi muistaa luottaa koiraan -Äksyynkin- että kyllä se osaa ja tulee kun vaan itse liikkuu reippaasti eikä jää liikaa varmistelemaan!

Kaikenlaisten mutkien, onnen ja epäonnen kautta tiemme vei Kokkolaan Bezaidas kenneliin. Sussille oli jäänyt ”Pikku Myy” odottamaan, että se haetaan kotiin Hilpakkaan. Eihän siinä mikään auttanut, Vimma oli kaunis ja reipas terrierin alku ja hurmasi meidät heti. Uudessa kodissa Vimma tutustui kaikkeen uuteen reippaasti ja muutaman tunnin päästä ne jo leikkivät Äksyn kanssa!

Hyvää alkanutta vuotta kaikille! Suunnitelmat on vielä auki, saa nähdä mitä tämä vuosi tuo tullessaan. Agilityn treenailua jatkan vielä kummankin koiran kanssa, pakkaset voisi vähän hellittää että olisi harkkoja. Ja Napun kanssa tullaan varmaan pyörähtämään muutamassa näyttelyssä veteraaniluokassa. Odotellaan myös että I ja J pennut kasvavat ja kehittyvät.

Kuvassa Nappu ja Jeppu